ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 76

Erityistieteet

Erityistieteillä tarkoitetaan kaikkia niitä tieteen aloja.

Esitiede

Esitiede on kehittymässä oleva tutkimusalue, joka ei vielä täytä kaikkia tieteen tunnusmerkkejä. Esitieteelle on luonteenomaista on teoreettinen hajanaisuus. Esitiede ei ole vielä tutkimusalue, mutta ei myöskään uskomusjärjestelmä.

Essentialismi

Essentialismi eli olemusajattelu on käsitys, jonka mukaan asioilla on jonkinlainen sisäänrakennettu olemus, joka tekee niistä sellaisia kuin ne ovat. Siitä, millainen tämä olemus on, käsitykset vaihtelevat. Olemusajattelu on oppi, jolle Aristotel ...

Etiologia

Etiologia eli syyoppi on syy-seuraus-tutkimusta. Sana on peräisin kreikan sanasta αἰτιολογία, "aitiologia", eli "olla syy johonkin". Sanaa on yleisimmin käytetty lääketieteen ja filosofian teorioista, jolloin sillä viitataan asioiden syiden tutki ...

Eturistiriita

Eturistiriidalla tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilöllä tai organisaatiolla on useat intressit, rahalliset tai muut, joista yksi saattaa mahdollisesti korruptoida motivaation tai päätöksentekokyvyn kyseiseltä henkilötä tai organisaatiolta. Etu ...

Fallibilismi

Fallibilismi on epistemologinen periaate, jonka mukaan uskomukset voivat aina osoittautua tarkemmassa tutkimuksessa virheelliseksi.

Falsifiointi

Falsifiointi eli falsifioiminen tarkoittaa väitteen osoittamista vääräksi. Fallibilismi merkitsee Charles S. Peircen alullepanemaa tieteenfilosofista oppia, jonka mukaan kaikkia väitteitä on pidettävä periaatteessa kumoutuvina. Falsifikationismi ...

Funktionalismi (filosofia)

Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen. Tieteenfilosofiassa funktionaalinen selittäminen on yksi tieteellisen selittämisen lajeista muun muassa kausaalisen ja intentionaalisen selittämisen ...

Humen giljotiini

Humen giljotiinin eli Humen lain mukaan tosiasioista ei voi johtaa moraalisia sääntöjä. Näin Humen giljotiini siis leikkaa moraalin irti luonnollisista totuuksista. Periaatteen loi filosofi David Hume teoksessaan A Treatise of Human Nature. Alkup ...

Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys

Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys on tieteenfilosofinen katsantokanta, jonka mukaan hypoteeseja ei tarvitse etukäteen perustella empiirisen aineiston ja siitä tehtävien induktiivisten yleistysten avulla, vaan hypoteettisen teorian pätevyyt ...

Ignoramus et ignorabimus

Ignoramus et ignorabimus on latinankielinen lause, joka tarkoittaa: "Emme tiedä emmekä tule tietämään." Lause ilmaisi erään 1800-luvulla esitetyn käsityksen tieteellisen tiedon rajoista, ja sen esitti saksalainen fysiologi Emil du Bois-Reymond te ...

Ikuisuus

Ikuisuus on käsite, jolla on kaksi yleistä merkitystä. Usein sillä tarkoitetaan ääretöntä määrää aikaa. Toisaalta käsitteellä viitataan ajan ulkopuoliseen olevaisuuteen, jossa aikaa itseään ei ole. Ensin mainitun käsityksen kannattajat, erityises ...

Induktion ongelma

Induktion ongelma on induktiiviseen päättelyyn liittyvä ongelma siitä, kuinka jonkin tapahtuman yleisyydestä voitaisiin päätellä jotain sen jatkuvuudesta. Filosofi David Hume kielsi 1700-luvulla kokonaan syysuhteen väittämällä sen perustuvan pelk ...

Instrumentalismi

instrumentalismi on tieteenfilosofinen näkemys, jonka mukaan käsitteet ja teoriat ovat hyödyllisiä instrumentteja ja niiden arvoa ihmisille ei mitata sillä, ovatko ne tosia vai epätosia, vaan sillä kuinka tehokkaasti ne selittävät ja ennustavat i ...

Intentionalismi

Intentionalismi viittaa tieteenfilosofiassa intentionaaliseen selittämiseen. Se on eräs finalistisen selittämisen muoto. Finalistisessa selittämisessä jokin asia pyritään selittämään tietoisen ja päämäärähakuisen toimijan uskomusten ja aikomusten ...

Kemian filosofia

Kemian filosofia on tieteenfilosofian ala, joka tutkii kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä. Se käsittelee kemian näkökulmasta tieteenfilosofeja yleisesti kiinnostavia asioita, kuten teorioita, malleja, selittämistä, luokittelua ja etiikkaa, ...

Koeteltavuus

Koeteltavuus viittaa empiirisen hypoteesin ominaisuuteen, jolla on kaksi osaa: Looginen ominaisuus, jota usein kuvaillaan falsifioitavuudeksi. Tämä tarkoittaa, että vastaesimerkin löytäminen hypoteesille on loogisesti mahdollista. Vastaesimerkeis ...

Kokemus

Kokemus tarkoittaa sellaisia tietoja, kykyjä ja taitoja selviytyä ympäristössä ja tehtävissä, joita ei ole hankittu teoreettisen opiskelun kautta, vaan vuorovaikutuksessa fysikaaliseen todellisuuteen. Kokemuksella voidaan myös tarkoittaa aivoissa ...

Konfirmaatioholismi

Konfirmaatioholismi tai tietoteoreettinen holismi on näkemys, jonka mukaan yksittäistä tieteellistä teoriaa ei voida testata eristyksissä, vaan teorian testaaminen riippuu aina muista teorioista ja hypoteeseista. Esimerkiksi 1800-luvun ensimmäise ...

Konsilienssi

Konsilienssi, ykseys, on käsite jolla tarkoitetaan kahdesta eri lähteestä syntyvien tieteellisten tulosten yhdistymistä ja yhteenlankeamista, erillisinä nähtyjen ilmiöiden yhdistämistä laajempien teoriakokonaisuuksien alle jolloin syntyy informaa ...

Konstruktiivinen realismi

Konstruktiivinen realismi on tieteenfilosofinen suuntaus, jonka kehitti 1980-luvun loppupuolella Friedrich Wallner. Wallnerin mukaan perinteiset tiedettä koskevat näkemykset sen universaaliudesta, välttämättömyydestä ja ikuisesta pätevyydestä ova ...

Kriittinen realismi

Kriittinen realismi on tietoteoreettinen näkemys ja havaitsemisen teoria, jonka mukaan todellisuutta ei pystytä havaitsemaan sellaisenaan, mutta tiede yrittää saavuttaa yhä parempaa tietoa todellisuudesta. Käsitykset eivät siis vastaa totuutta tä ...

Kriittinen tieteellinen realismi

Kriittinen tieteellinen realismi on tieteellisen realismin muoto, joka soveltaa kriittistä realismia tieteenfilosofiaan. Sen mukaan on olemassa ulkoinen, ihmismielestä riippumaton todellisuus, josta on mahdollista saada tietoa. Saavuttamamme tiet ...

Naturalismi (ontologia)

Naturalismi tarkoittaa käsitystä, jonka mukaan luonto on kaikenkäsittävä eikä sen ulkopuolella ole mitään. Naturalismin muotoja ovat muun muassa fysikalismi, jonka alalajeja ovat reduktiivinen ja eliminatiivinen materialismi. Ihmistutkimuksessa n ...

Naturalismi (tietoteoria)

Naturalismi metodologisena tai tietoteoreettisena käsitteenä tarkoittaa näkemystä, jonka mukaan luonnossa havaittavat ilmiöt ovat parhaiten selitettävissä luontoon pohjautuvilla syillä. Naturalistisen näkemyksen mukaan tietoteoria ei ole autonomi ...

Naturalistinen virhepäätelmä

Naturalistinen virhepäätelmä on useiden filosofien virheellisenä pitämä päättely, joka liittyy moraalisen hyvän luonteeseen. Brittiläinen filosofi G. E. Moore esittelee sen kirjassaan Principia ethica. Moore väittää henkilön syyllistyvän naturali ...

Objektiivisuus

Objektiivisuus tarkoittaa henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää. Objektiivisuus on eräs tieteen tunnusmerkki. Ajatus objektiivisuudesta voi nojata siihen, että on olemassa yksi, ihm ...

Operationalismi

Operationalismin mukaan jokainen tieteellinen käsite pitää määritellä operationaalisesti eli tietyn mittauksen avulla. Esimerkiksi lämpötila määritellään operationaalisesti suureeksi, jota mitataan lämpömittarilla. Operationalismin mukaan erilais ...

Operationalisointi

Operationalisointi tarkoittaa teoreettisen käsitteen yhdistämistä kohteessa havaittaviin mitattaviin ominaisuuksiin. Tavoitteena on pystyä mittaamaan ja havainnoimaan teorian käsittelemiä asioita mahdollisimman tarkasti. Jotta teoriaa voidaan tut ...

Paradigma

Paradigma on jonkin tieteenalan kulloinkin yleisesti hyväksytty oppirakennelma, ajattelutapa, suuntaus. Yleensä paradigma viittaa tieteellistä toimintaa ohjaaviin ajatuskulkuihin tai muihin tietoteoreettisiin näkökulmiin. Selkokielellä paradigma ...

Pessimistinen metainduktio

Pessimistinen induktio on tieteenfilosofinen argumentti, joka pyrkii kumoamaan tieteellisen realismin ja ennen kaikkea siihen liittyvän tietoteoreettisen optimismin. Argumentin esitti ensimmäisenä Larry Laudan, ja se on edelleen yksi vahvimpia re ...

Planckin periaate

Planckin periaate on tieteenfilosofinen kommentti, jonka mukaan sellaista uutta tietoa, johon sisältyy tieteen paradigman muutos, ei heti hyväksytä, vaan se vaatii sukupolvenvaihdosta. Saksalainen fyysikko ja nobelisti Max Planck kirjoitti omaelä ...

Positivismi

Positivismi on varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto, jollaista voidaan synnyttää ainoastaan päätymällä positiiviseen lopputulokseen tieteellisten teorioiden pätevyydes ...

Pseudoskeptismi

Pseudoskeptismi on nimitys asenteelle, joka on vain näennäisesti skeptistä. Filosofian professori Frederick L. Will käytti ensimmäisen kerran termiä pseudoskeptismi vuonna 1942. Termin teki tunnetuksi Itä-Michiganin yliopiston sosiologian profess ...

Psykologian filosofia

Psykologian filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii nykyaikaisen psykologian teoreettisia perusteita. Psykologian filosofia on suhteellisen nuori ala. Siihen läheisesti liittyvä mielenfilosofia sen sijaan on syntynyt jo ennen kuin nykyaikai ...

Realismi (tieteenfilosofia)

Tieteellinen realismi on tieteenfilosofinen näkemys, joka korostaa tieteen merkitystä todellisuuden kuvaamisessa. Sen mukaan tieteen teorioiden kuvaama todellisuus on tosi todellisuus, sellaisena kuin se on. Tieteenfilosofiset realistit katsovat, ...

Selittäminen

Selittäminen pyrkii löytämään vastauksen kysymykseen miksi?. Tieteenfilosofiassa selittäminen nähdään teorioiden ja hypoteesien eräänä tarkoituksena: hypoteesin tulee toisaalta selittää oma tutkimuskohteensa, ja toisaalta tuottaa siihen liittyviä ...

Selitysvoima

Selitysvoima on tieteenfilosofiassa konstruktiivisen empirismin mukaan tieteellisten teorioiden pragmaattinen hyve. Selitysvoima saattaa olla todellisuuden sijasta tutkijoiden intresseissä teorioiden käytössä, koska totuus voi olemassaolostaan hu ...

Serendipisyys

Serendipisyys eli serendipiteetti tarkoittaa kykyä tehdä sattuman ohjaamia, odottamattomia löytöjä, yleensä sellaisesta aihepiiristä, josta löydön tekijällä on laaja tietämys. Alun perin on pyritty erilaisiin tavoitteisiin kuin mihin lopulta on p ...

Sisäinen realismi

Sisäinen realismi on ontologinen kanta, jota on kannattanut ennen kaikkea Hilary Putnam. Sisäinen realismi hyväksyy tieteellisen realismin tiedenäkemyksen, mutta ei sen ontologisia tulkintoja eli metafyysistä realismia. Sisäinen realismi voidaan ...

Skientismi

Skientismi eli tieteiskatsomus, joskus myös ”tiedeusko” tai ”tieteisuskovaisuus”, on näkökanta, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa - että ei ole olemassa järkevää, objektiivisia tapaa tehdä tutkimusta, joka ei ole osa tie ...

Strukturaalinen realismi

Strukturaalinen realismi on tieteenfilosofinen kanta, joka liittyy keskusteluun tieteellisestä realismista ja antirealismista. Se on realistinen tieteellisten teorioiden kuvaamien rakenteiden suhteen. Perinteisen tieteellisen realismin mukaan mei ...

Symbolinen yleistys

Thomas Kuhn on tuonut symbolisen yleistyksen kirjansa Tieteellisten vallankumousten rakenne jälkipuheessa. Hänen mukaansa symboliset yleistykset ovat tietyn ryhmän jäsenten kyselemättä ja nurisematta käyttämiä ilmauksia, joille on helppo antaa lo ...

Taloustieteen filosofia

Taloustieteen filosofia tai talousfilosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii taloustieteeseen ja talouteen liittyviä filosofisia ongelmia, kuten käsitteellisiä, menetelmällisiä ja eettisiä ongelmia. Sitä voidaan pitää myös taloustieteen osa-al ...

Teknologinen determinismi

Teknologinen determinismi on teoria tai mekanistinen malli, jonka mukaan teknologia määrittää ihmisen ja yhteiskunnan kehitystä. Teknologia nähdään kausaalisten yhteyksien ja vaikutusten aikaansaajana ja sen ajatellaan ohjaavan meitä väistämättä ...

Tiedeoppi

Tiedeoppi oli filosofi Johann Gottlieb Fichten teoksissa filosofian korvannut nimitys tieteelle, jonka tuli toimia kaiken kokemuksen perustana. Fichte katsoi, että filosofia oli käsitteenä vanhahtava. Tiedeoppi erosi filosofiasta juuri siinä, ett ...

Tiedonsosiologia

Tiedonsosiologia on sosiologian osa-alue, joka tutkii mekanismeja, joilla tieto, vallitsevat käsitykset ja esimerkiksi arkiajattelun uskomukset syntyvät ja muotoutuvat yhteiskunnassa. Tiedonsosiologia liittyy läheisesti tieteenfilosofiaan. Tiedon ...

Tieteen etiikka

Tieteen etiikka on tieteenfilosofiaan läheisesti liittyvä soveltavan etiikan osa-alue, joka tutkii tieteeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä. Tieteen etiikalla tarkoitetaan erityisesti sellaisten eettisten kysymysten tarkastelua, jotka nousevat es ...

Tieteenfilosofian historia

Tieteenfilosofian historia liittyy läheisesti toisaalta tieteen historiaan ja toisaalta muiden filosofisten, erityisesti tietoteoreettisten, ajatusten historiaan.

Tietojenkäsittelytieteen filosofia

Tietojenkäsittelytieteen filosofia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoon, olemassaoloon ja arvoihin liittyviä kysymyksiä tietojenkäsittelytieteen yhteydessä. Sen suhde tietojenkäsittelytieteeseen on näin samantapainen kuin esimerkiksi matem ...

Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →