ⓘ Free online encyclopedia. Did you know? page 248

Velvollisuus (filosofia)

Velvollisuus tarkoittaa filosofisena käsitteenä sellaista toimintaa tai toiminnasta pidättymistä, joka perustuu lakiin, moraalisääntöön, normiin, sitoumukseen tai tapaan. Perusteena voi olla juridinen laki tai moraalinen laki. Velvollisuuden filo ...

Viisas

Viisas tarkoittaa yleisesti ihmistä, jolla on viisautta - joka osoittaa esimerkiksi oppineisuutta ja laajoja tietoja, tai kykyä ajatella tai harkita asioita selkeästi ja syvällisesti. Eri ajattelijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä siitä, millai ...

Viisaus

Viisaus on kykyä käyttää tietoa ja kokemusta hyvien päätösten ja arviointien tekemiseksi. Viisaus muodostuu monipuolisten elämänkokemusten myötä ja on arvostettua syvällistä tietämystä, jota katsotaan olevan vain harvoilla. Psykologisessa tutkimu ...

Välitermi

Välitermi on logiikan termi, joka esiintyy kategorisen proposition molemmissa premisseissä subjektina tai predikaattina, mutta ei kategorisen syllogismin johtopäätöksessä. Vähintään toisen premisseistä on koskettava kaikkia välitermin tarkoittami ...

Välttämättömyys

Välttämättömyys viittaa johonkin, mikä ei voisi olla toisin. Metafysiikassa ja modaalilogiikassa välttämättömyys on yksi modaliteeteista mahdollisen ja kontingentin ohella. Loogisesti välttämättömän väittämän voi katsoa olevan väittämä, joka ei v ...

Välttämätön ja riittävä ehto

Välttämättömät ja riittävät ehdot viittaavat logiikassa väittämien välisiin implikatiivisiin suhteisiin. Väite p on väitteen q välttämätön ehto, jos q ei voi olla tosi, ilman että p on tosi. Väite p on väitteen q riittävä ehto, jos p:n totuus tak ...

Väärä tietoisuus

Väärä tietoisuus on marxilainen oletus, jonka mukaan aineelliset ja institutionaaliset tekijät johtavat työväenluokkaa harhaan kapitalismin luonteen suhteen. Hypoteesi seuraa tavarafetisismin teoriasta, jonka mukaan ihmiset kokevat yhteiskunnalli ...

Yksilö

Yksilö on sellainen entiteetti, jolla on ominaisuuksia ja relaatioita. Määritelmä ei vaadi, että yksilöt ovat elollisia. Yksilö voi olla esimerkiksi henkilö, biologinen yksilö, tai yleisemmin jonkin joukon yksittäinen jäsen.

Yli-ihminen

Yli-ihminen on saksalaisen filosofi Friedrich Nietzschen määrittelemä ihannekuva, jossa henkisesti korkeatasoinen yksilö toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti kaikkia niitä moraalisia ja esteettisiä mahdollisuuksia, jotka nykyinen kasvatusperinne ...

Zeitgeist

Zeitgeist on saksankielinen ilmaus, joka tarkoittaa ajan henkeä. Zeitgeistilla tarkoitetaan jonkin aikakauden kulttuurillista ja älyllistä ilmapiiriä. Ilmausta käyttivät ensimmäisinä Johann Gottfried Herder ja muut saksalaiset romantikot, mutta y ...

Ääretön regressio

Ääretön regressio syntyy sarjassa väittämiä silloin, kun väittämän P 1 totuus riippuu väittämän P 2 totuudesta, ja edelleen mille tahansa väittämälle P n kyseisessä sarjassa sen totuus riippuu väittämän P n+1 totuudesta. Tällöin väittämälle P 1 e ...

Filosofian maailmankongressi

Filosofian maailmankongressi on kansainvälinen filosofian alan kongressi, joka järjestetään nykyisin joka viides vuosi. Kongressi on järjestetty vuodesta 1900.

Gifford-luennot

Gifford-luennot on luentosarja, jonka perusti Adam Lord Gifford testamentillaan luonnollisen teologian tutkimuksen edistämiseksi. Luonnollisella teologialla hän tarkoitti laajassa merkityksessä tieteiden tukemaa teologiaa, joka ei ollut riippuvai ...

John Locke -luennot

John Locke -luennot on vuosittainen filosofia-aiheinen luentosarja, joka järjestetään Oxfordin yliopistossa. Luentosarja on yksi alan arvostetuimpia, ja sitä voidaan verrata skotlantilaisissa yliopistoissa luennoituihin Gifford-luentoihin. Luento ...

Kansainvälinen filosofian päivä

Kansainvälinen filosofian päivä on Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon filosofialle omistama vuosipäivä, jota vietetään aina marraskuun kolmantena torstaina. Unesco aloitti perinteen 21. marraskuuta 2002, jol ...

Kansainväliset filosofian olympialaiset

Kansainväliset filosofian olympialaiset on kansainvälinen lukiolaisten filosofiakilpailu, jonka järjestää FISP ja jota tukee UNESCO. Kilpailun perustivat bulgarialaiset, puolalaiset, romanialaiset, saksalaiset ja turkkilaiset filosofian opettajat ...

Nuorten filosofiatapahtuma

Nuorten filosofiatapahtuma eli Nufit on suomalainen vuosittain järjestettävä tapahtuma, jossa nuorilla on tilaisuus keskustella eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Tapahtuman tarkoituksena on tarjota tilaisuus nuorten kriittiselle ja luovalle fil ...

Filosofinen huumori

Filosofinen huumori on huumorin muoto, jossa vitsi liittyy esimerkiksi johonkin filosofiseen näkemykseen tai stereotypioihin filosofeista. Yleensä vitsin tajuaminen edellyttää jonkinlaista filosofista osaamista.

Filosofien jalkapallo-ottelu

Filosofien jalkapallo-ottelu on Monty Python -sketsi, joka kuvaa saksalaisten ja kreikkalaisten filosofien jalkapallo-ottelua Münchenin olympiastadionilla vuoden 1972 kesäolympialaisissa. Sketsissä esiintyvät mm. ”Sokrates” Eric Idle, ”Arkhimedes ...

’Patafysiikka

Termi ’patafysiikka ransk. ’pataphysique esiintyi painettuna ensi kerran Alfred Jarryn artikkelissa ”Guignol”, joka julkaistiin L’Écho de Paris littéraire illustré -lehden 28. huhtikuuta 1898 ilmestyneessä numerossa. Myöhemmin Jarry määritteli ’p ...

Philosophical Lexicon

The Philosophical Lexicon on humoristinen filosofinen sanakirja, jota toimittaa filosofi Daniel Dennett. Se luettelee uudissanoja, jotka on kehitetty enimmäkseen nykyaikaisten filosofien nimistä. Sanoissa on sekä substantiiveja, verbejä että adje ...

Anomaalinen monismi

Anomaalinen monismi on ei-reduktionistinen fysikalistinen mielenfilosofinen teoria mielen ja ruumiin suhteesta. Sen mukaan henkinen ja fysikaalinen ovat kaksi toisiinsa palautumatonta tapaa kuvata ja selittää samoja asioita ja tapahtumia. Anomaal ...

Anti-intellektualismi

Anti-intellektualismi on vihamielisyyttä älymystöä ja intellektualismia kohtaan. Julkisessa keskustelussa anti-intellektualistit esittävät itsensä tavallisen kansan edustajana ja poliittisen ja akateemisen elitismin vastustajina. Älymystön esitet ...

Apatismi

Apatismi on filosofinen ajattelutapa, joka korostaa välipitämättömyyttä ja tunnottomuutta elämässä esiintyville kivuille ja vaivoille. Apatismin juuret ovat stoalaisessa filosofiassa ja etiikassa, joka korostaa erityisesti järkeä. Stoalaisen filo ...

Atomismi

Atomismi on filosofinen oppi, jonka mukaan kaikki aine koostuu jakamattomista osista. Luonnonfilosofiassa atomismi eli atomioppi on käsitys, jonka mukaan kaikki olemassa oleva koostuu atomeista. Laajassa mielessä atomistinen on jokainen teoria, j ...

Dekonstruktio

Dekonstruktio on jälkistrukturalistisen ranskalaisfilosofi Jacques Derridan kehittämä kriittinen lukutapa. Sen tavoitteena on tuoda esiin käsityksissä ja käsitteissä piileviä ristiriitaisuuksia ja osoittaa kielen ja yleisesti merkityksen häilyvyy ...

Deontologia

Deontologia eli velvollisuusoppi on filosofinen näkökulma, joka keskittyy käytäntöön ja tekoihin sekä niiden selittämiseen sinänsä kausaalisena prosessina. Tämä erottuu teleologiasta, jonka mukaan asioita tulisi selittää niiden lopputulosten peru ...

Determinismi

Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tästä seuraa, että maailman syy-seuraus -suhteet muodostavat ketjun, joka määrää kaikki tapahtumat. Determinismin mukaan kaikki, mikä tapahtuu, t ...

Dynamismi

Dynamismi on metafyysinen käsitys, jonka perusti Gottfried Leibniz 1600-luvulla. Dynamismi haluaa selittää kaikkeutta toimivien, pisteenkaltaisten voimien avulla. Niillä ei ole ulottuvaisuutta, mutta niihin liittyy kaukovaikutus. Dynamismin mukaa ...

Eliminativismi

Eliminativismi on filosofiassa jotakin tyyppiä olevia entiteettejä koskeva näkemys, jonka mukaan kyseistä tyyppiä olevia entiteettejä ei ole olemassa. Esimerkiksi materialistit ovat eliminativisteja aineettoman sielun suhteen; nykyaikaiset kemist ...

Energetiikka

Energetiikka on oppi energiasta ja sen muutoksista. Energetiikka on myös sama kuin energeettinen todellisuuskäsitys eli energiaa luonnon perustavana tai hallitsevana tekijänä pitävä filosofinen suuntaus. Energetiikka näkee niin elottoman kuin elo ...

Epifenomenalismi

Epifenomenalismi on mielenfilosofinen näkemys, jonka mukaan mielen ja ruumiin kausaalinen vuorovaikutus on yksisuuntaista: aivoissa tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa mieleen/tajuntaan, mutta mieli/tajunta ei voi vaikuttaa aivoihin eikä ihmise ...

Fenomenalismi

Fenomenalismi on tietoteoreettinen ja havainnonfilosofinen näkemys, jonka mukaan fysikaaliset oliot eivät ole olemassa itsessään vaan ainoastaan aika-avaruudessa havaittuina ilmiöinä, fenomeeneina, tai aistiärsykkeinä. Fenomenalistinen ontologia ...

Fiktionalismi

Fiktionalismi on filosofinen oppi, jonka mukaan jotakin tyyppiä olevia väittämiä ei tule ottaa kirjaimellisesti tosina, vaan sen sijaan eräänlaisena hyödyllisenä fiktiona. Merkittävimpiä fiktionalismin muotoja ovat modaalinen fiktionalismi, jonka ...

Fundamentalismi (tietoteoria)

Fundamentalismi, joskus myös foundationalismi, on tietoteorian alaan kuuluva uskomusten oikeutusteoria. Fundamentalismin mukaan on olemassa perususkomuksia tai -oletuksia, jotka ovat oikeutettuja sellaisinaan, ja kaikkien muiden uskomusten oikeut ...

Funktionalismi (mielenfilosofia)

Funktionalismi viittaa yleisesti filosofiassa funktionaaliseen eli toiminnalliseen selittämiseen. Nykyaikaisessa mielenfilosofiassa se on fysikalistinen teoria, jonka mukaan henkiset tilat määrittyvät pelkästään niiden toiminnallisen roolin kautt ...

Georgismi

Georgismi on Henry Georgen muotoilema omistusoikeudellinen filosofia ja taloudellinen teoria, jonka mukaan jokainen voi omistaa työnsä tulokset ja kaiken mitä luo, muttei kuitenkaan maata, joka on ihmiskunnalle yhteistä. Joskus yhteisomistukseen ...

Hedonismi

Hedonismi on elämänfilosofian oppi, joka asettaa nautinnon tai mielihyvän keskeiseen rooliin tai tavoiteltavaksi. Yksinkertaisimman eettisen hedonismin mukaan "mikä tahansa mikä aiheuttaa mielihyvää on hyväksi". Hedonismin pohjimmainen idea on aj ...

Hylemorfismi

Hylemorfismi on filosofinen teoria, jonka mukaan kaikki kappaleet koostuvat aineesta ja muodosta. Hylemorfismissa aine ja muoto muodostavat homogeenisen ykseyden, jossa ainetta ei ole olemassa ilman muotoa, eikä muotoa ilman ainetta. Puhdasta ain ...

Indeterminismi

Indeterminismi tai epädeterminismi tai satunnaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan ainakin jotkin tapahtumat ovat edeltä käsin määräytymättömiä. Indeterminismissä mitkään edeltävät syyt eivät ehdottomasti määrää toimintaa, vaan ainakin ...

Individualismi

Individualismi eli yksilökeskeisyys on yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin asioihin. Sen vastakohta on kollektivismi. Tieteissä metodologinen individualismi merkitsee sitä, että yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita ...

Inkompatibilismi

Inkompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaata tahtoa ja determinismiä ei voida sovittaa yhteen. Tämä voi tarkoittaa joko näkemystä, jonka mukaan determinismi on totta ja vapaa tahto pelkkä illuusio ; näkem ...

Intellektualismi

Intellektualismi on käsitys, jonka mukaan ihmisen tärkein psyykkinen kyky on äly. Termiä "intellektualismi" käytetään myös joskus filosofisesta suuntauksesta, joka tunnetaan paremmin nimellä rationalismi.

Kartesiolainen dualismi

Kartesiolainen dualismi on ontologiseen filosofiaan liittyvä näkökulma, jonka mukaan on olemassa kahdenlaisia, toisistaan perustavalla tavalla eroavia tosiolioita: toisaalta fyysiset, aineelliset oliot, toisaalta henkiset olennot, kuten ihmisen t ...

Kartesiolaisuus

Kartesiolaisuus tarkoittaa René Descartesista alkunsa saanutta filosofiaa, joka ilmeni erityisesti tietoteoriassa sekä näkemyksessä nähdä mieli/sielu ja ruumis niiden "substantiaalisen yhteyden" vuoksi toisiinsa vahvasti sekoittuneina ja toisensa ...

Kehitysfilosofia

Kehitysfilosofia on yhteisnimitys materialistiselle ja uskonnonvastaiselle filosofiselle ajattelulle, joka pohjautuu kehitysoppiin eli evoluutioteoriaan ja soveltaa sitä yhteiskunnan tarkasteluun. Eräs kehitysfilosofian merkittävimpiä teoreetikko ...

Kompatibilismi

Kompatibilismi on vapaan tahdon olemassaoloon liittyvä näkemys, jonka mukaan vapaa tahto ja determinismi voidaan sovittaa yhteen. Vaikkakin kompatibilistit katsovat, etteivät vapaa tahto ja determinismi sulje toisiaan pois, kaikki kompatibilistit ...

Komputationalismi

Komputationalismi eli klassinen teoria on mielenfilosofian teoria, jonka mukaan mieli tai kognitio on automaattinen sääntöjärjestelmä symbolisten representaatioiden manipuloimiseksi. Aivojen katsotaan siis pohjimmiltaan olevan laskentaa suorittav ...

Konventionalismi

Konventionalismi tarkoittaa pyrkimystä sovinnaisuuteen sekä totuttujen ja tavanomaisten menettelytapojen kannattamista. Filosofiassa konventionalismi on katsomus, jonka mukaan totuus perustuu sopimukseen. Lauseet hyväksytään tosiksi niiden yksink ...

Free and no ads
no need to download or install

Pino - logical board game which is based on tactics and strategy. In general this is a remix of chess, checkers and corners. The game develops imagination, concentration, teaches how to solve tasks, plan their own actions and of course to think logically. It does not matter how much pieces you have, the main thing is how they are placement!

online intellectual game →